Sitoumuksia ja rimakauhua Krimillä

Ukrainan ja Krimin tilanne herättää huolta ja hämmennystä, ei vähiten Venäjän uhmakkaan voima- ja arvovaltapolitiikan johdosta. Yksi näkökulma kriisiin on legalistinen. Venäjän, länsivaltojen – erityisesti Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian – sekä Ukrainan yhteys on kiedottu kansainvälisen oikeuden ”perussopimusten” lisäksi keskinäisten sopimusten vyyhtiin. Itselläni on herännyt ainakin seuraavanlaisia kysymyksiä näihin littyen:

Ensinnäkin, antaako vuonna 1997 solmittu Venäjän ja Ukrainan välinen ystävyyssopimus tai sopimukset Sevastopolista mahdollisuuksia tulkita Budapestin muistion 1. ja 2. artikloja siten, kuten Venäjä nyt vaikuttaa tekevän? Venäjä tukeutuu jo julkijausutustikin joustavasti voimistuvan intervention pelotteeseen, jonka ensimmäinen kynnys on Krimin niemimaalla jo käytännössä ylitetty. Ensimmäistä askelta on perusteltu edelleen tehtyjen sitoumusten ja sopimusten puitteissa. Krimin tilanteen ylittävät askeleet, joiden taustalla vaikuttavaa intentiota on julistettu varsin näyttävästi venäläisen ”parlamentarismin” voimin, sisältänevät tällä haavaa lähinnä länteen suunnattua pelotevaikutetta, kuten esimerkiksi Susanna Hastin Venäjän aikeita käsittelevästä tulkinnasta voidaan päätellä.

Budabestin muistiossa (s. 6) Venäjä, Iso-Britannia ja Yhdysvallat sitoutuivat kunnioittamaan Ukrainan koskemattomuutta vastineena Ukrainaan Neuvostoliiton hajoamisen jäljiltä jääneen ydinasearsenaalin poistamisesta sekä Ukrainan liittymisestä ydinsulkusopimukseen. Vuoden 1997 sopimus Venäjän ja Ukrainan välillä vahvisti alueellisen koskemattomuuden periaatteen noudattamisen – periaateen, jonka tulkinnan väljyyttä koetellaan tällä hetkellä toden teolla. Suvereniteetin periaatteen kunnioitus on toisaalta viimeisen 20-vuoden aikana ollut alituiseen koetuksella, vaikkei länsimaisen interventionismin motiiveja tulekaan rinnastaa Venäjän politiikkaan omia lähialueitaan kohtaan.

Venäläisten näkökulman ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää, kuten Hast edellä mainitussa artikkelissa toteaa. Tämän ymmärryksen hahmottaminen on jatkuvasti vaikeampaa, semmitenkin kun suvereniteetin kunnioittamisen merkityksen korostaminen sen YK:n peruskirjassa annetussa merkityksessä on ollut Venäjän suurvaltapolitiikan moraalisen ulottuvuuden peruspilareita aina 1990-luvulta lähtien. Turvallisuusneuvosto on tunnetusti juntturassa kuin Korean kriisin edellä 1940-luvulla konsanaan (kuka vielä kokee synkkyttä Suomen turvallisuusnevostokampanjan epäonnistumisesta?). Kansainväliset suhteet – ainakin sen valtioiden välisten suhteiden osalta – ovat vauhdilla siirtymässä monenkeskisyyttä korostavista virtauksista ”legitiimien turvallisuusintressien” uudelleenmäärittelyn aikaan. Ideologioiden ja geopololitiikan perinteisiä löylyjä vahvistaa taistelu globaaleista virroista ja geoekonomisista resursseista. Mutta tämä onkin sitten jo toisen keskustelun paikka.

Vielä kuitenkin yksi kysymys Ukrainan tilanteesta: minkälaisiin vastatoimiin Britit ja Yhdysvallat käytännössä sitoutuivat Budapestin muistiossa (vai sitoutuivatko mihinkään)? Vastavuoroinen sitoutuminen rajojen kunnioittamiseen ja voimakeinoista pidättäytymiseen ei vielä mielestäni nosta esiin 1914-analogian kaltaista mekaniikkaa, sillä Budapestin sopimus ei sisällä positiivisia turvatakuita, eivätkä Euroopan liittolaissuhteet Ukrainan tilanteen ympärillä sentään niin sotkuiset ole kuin vuosisadan alussa. Joka tapauksessa 1914-analogiaa sekä sille rinnakkaisia tulkintoja länsivaltojen turvatakuumekaniikasta on medioissa esitelty. Laitetaanko median oman logiikan ja nettiklikkausten hakemisen piikkiin?

Suomessakin on esitetty varsin railakkaita analogioita, ainakin retorisella tasolla. Yksi suosituimmista vaikuttaa olevan Suomen ja Ukrainan turvallisuustilanteen rinnastaminen sekä asetelman sitominen Suomen turvallisuuspoliittisiin perusratkaisuihin. Voihan sitä tällaisellakin pohdinnalla päätänsä vaivata, varsinkin jos pitää mielessä olemassa olevat realiteetit: Suomella ei sentään ole rajakiistoja suurvallan kanssa (Tuzlan saari) eikä Suomen alueella ole johonkin toviin näkynyt vieraiden valtojen sotilastukikohtia. Suomen rajoilta ei myöskään taida löytyä alueita, jossa etniset venäläiset muodostaisivat merkittävimmän kansanosan. Näin ollen ainakin fyysisten tosiasioiden puitteissa Suomi voi ihan vakavissaan esittää Nato-option osana turvallisuuspoliittista linjaansa.

Ja jos mikään muu ei tuskaan auta, niin aina voi tuudittautua sillä, että Venäjän haukankatse vaikuttaisi hyvin pitkälti kohdistuvan meidän kannaltamme edullisesti valitun historiallisen imperiumin reuna-alueille.

Advertisements

One Response to Sitoumuksia ja rimakauhua Krimillä

  1. Päivitysilmoitus: Etyj ja kriisin neljä kehää | Tweakling

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

RAJA HAJATUKSIA

Pohdintoja politiikasta, rajoista ja maailmasta

Grauzas!

Just another WordPress.com site

tamperekroketti

Krokkaamalla ympäri maan!

PAXsims

Conflict simulation, peacebuilding, and development

The Disorder Of Things

For the Relentless Criticism of All Existing Conditions Since 2010

Critical Geopolitics

Gerard Toal (Gearóid Ó Tuathail). Writing on the world political map

Justice in Conflict

On the challenges of pursuing justice

rogermacginty

peace, conflict and international relations

Progressive Geographies

Thinking about place and power - a site written and curated by Stuart Elden

osmoapunen

A fine WordPress.com site

Epämuodikkaita ajatuksia

Sota on valtioiden elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie nousuun tai tuhoon. Siksi siihen ei pidä kevytmielisesti mennä. Sun Tzu

Random thoughts

Sanottua: "Epäviralliseksi some-upseeriksi nousseen James Mashirin aina turpo-asioissa ajan tasalla tai vähän edelläkin oleva blogi tapahtumien käänteistä. Suomeksi, och på svenska."

1baltic1bullet's Blog

Mental Gulf of Finland

Itsen alistus

Työ, tuotanto ja valta tietokykykapitalismissa

Yanis Varoufakis

thoughts for the post-2008 world

Michael Roberts Blog

blogging from a marxist economist

%d bloggers like this: