Lehmänkauppa, ei kriisi

Hahmottoman sote-lehmänkaupan saavuttamisen vaivattomuuteen nähden mediassa vallalla oleva käsitys hallituskriisistä vaikuttaa ylimitoitetulta. Sote-soppaa on kriisin sijasta leimannut pääministerin johdolla veistelty, varsin tietoiselta vaikuttava draama, mikä kohdistaa huomion päätöksentekokykyyn, ei niinkään päätöksen sisältöön. 

Pääministerin ja koko nykyisen kolmen S:n hallituksen toiminnan punaisena lankana on ollut päätöksentekokyvyn korostaminen lähes hinnalla millä hyvänsä. Kontrasti edellisen hallituksen toimintakulttuurin ja nykyhallituksen välillä on haluttu tehdä selväksi. (Sama vaikuttaa leimaavan myös nykyisen hallituksen suhdetta esimerkiksi työmarkkinajärjestökenttään.) Edellisen hallituksen ylidelibaratiivinen habitus onkin nykyisen hallituksen, erityisesti Sipilän, merkityksellinen toinen, jonka kautta omaa maailmassa olemisen sosiaalista merkitystä peilataan.

Päätöksien aikaansaamisen pakottavuus on noussut muutamassa vuodessa Suomen sisäpolitiikan johtavaksi käytännön viisaudeksi. Syntyy kuva hallittavissa olevasta, joskaan ei hallitusta, yheiskunnallisesta toimintaympäristöstä, jonka edessä politiikka kamppailee entistä reaktiivisemmassa asemassa. Tällaista dramaattista (puolue)politiikan selviytymiskamppailua oirehtivat myös paatokselliset puheet ”Suomen pelastamisesta”. Myös huomiot päätösten vuosikymmenien aikajänteellä tulkittavista positiivisista vaikutuksista ilman, että jälkimmäisiä kyettäisiin konkretisoimaan abstrakteja periaatteita tarkemmin, oirehtivat siirtymää politiikan sisällöistä sen teon muotoihin. Ykistyiskohtainen tieto löytyy ”lausunnoista ja asiantuntijoilta”.

Samalla toimintaympäristöä luonnehditaan kompleksiseksi ja ennustamattomaksi. Päätöksien sisällön sijasta tärkeimmältä vaikuttaa, että niitä tehdään. Vuosikaupalla rakennetun rakenteellisen kriisitietoisuuden siivittämä päätöksenteon pakottavuus paljastaa myös varsin karkealla tavalla päätöksiin piirtyneet puolueideologiset prioriteetit. Sote-lehmänkaupan pääpiirteet, kuten media lainsäädäntöprosessin lähtökohdat nyt meille välittää, vaikuttavat tyhjentyvän kahteen viivan alle jäävään tavoitteeseen: maakuntavallan lisääminen ja palveluiden yksityistäminen. 

Ensimmäinen tavoite nousi varsin selvästi esiin Keskustan lähtökohdista, joissa Sote-kysymys sidottiin aluehallinnon järjestämiseen. Palveluiden yksityistäminen – kuluttajalähtöisen valinnanvapauden ja markkinaohjauksen mekanismien vaikutuksen lisäämisen kautta – puolestaan oli Kokoomuksen käteen jäävä jakojäännös, ehkä jopa punainen viiva, josta ei saatettu tinkiä. Lopputulemana syntyi maallikon silmiin melkoisena kummajaisena näyttävä ratkaisu, jossa yhdistyy kerroksellinen hallinto- ja byrokratiamalli sekä terveyden toteutumisen takaavan palvelurakenteen käsittäminen kulutuspäätöksinä ja markkinasignaalein ohjautuvina valintoina. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen käytännössä, kansalaisten näkökulmasta, jäi ”hallituskriisiä” leimanneen dramaturgian jalkoihin. Perussuomalaisten tavoitteet jäivät draaman kaaren katveisiin: se on ja jatkaa hallituksessa. Se ei varmaan yllätä ketään, että media nielaisi draamantäyteisen syötin kokonaisena. Draaman tuntu – jota nyt jatketaan spekulaatiolla hallituskoplan välejä hiertävien säröjen luonteesta ja säröjen täyttöön tarvittavasta valumassasta – vahvistaa käsitystä päättäväisyydestä ja johtajakeskeisen hallinnan kaipuusta. Samalla hallituspuolueet – ja puolueinstituutiot laajemminkin- saattavat onnitella itseään kompleksisista voimista ja päätöksentekokulttuuriin pesiytyneestä inertiasta ottamastaan niskalenkistä. Puoluepolitiikan selviytymiskamppailu siis jatkuu – stay tuned!

P.S. Tämän kirjoittaja on täydellinen sote-amatööri

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

RAJA HAJATUKSIA

Pohdintoja politiikasta, rajoista ja maailmasta

Grauzas!

Just another WordPress.com site

tamperekroketti

Krokkaamalla ympäri maan!

PAXsims

Conflict simulation, peacebuilding, and development

The Disorder Of Things

For the Relentless Criticism of All Existing Conditions Since 2010

Critical Geopolitics

Gerard Toal (Gearóid Ó Tuathail). Writing on the world political map

Justice in Conflict

On the challenges of pursuing justice

rogermacginty

peace, conflict and international relations

Progressive Geographies

Thinking about place and power - a site written and curated by Stuart Elden

osmoapunen

A fine WordPress.com site

Epämuodikkaita ajatuksia

Sota on valtioiden elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie nousuun tai tuhoon. Siksi siihen ei pidä kevytmielisesti mennä. Sun Tzu

Random thoughts

Sanottua: "Epäviralliseksi some-upseeriksi nousseen James Mashirin aina turpo-asioissa ajan tasalla tai vähän edelläkin oleva blogi tapahtumien käänteistä. Suomeksi, och på svenska."

1baltic1bullet's Blog

Mental Gulf of Finland

Itsen alistus

Työ, tuotanto ja valta tietokykykapitalismissa

Yanis Varoufakis

THOUGHTS FOR THE POST-2008 WORLD

Michael Roberts Blog

blogging from a marxist economist

%d bloggers like this: