A Song From Under The Floorboards – riimejä tyhmyydestä

En nyt oikein pääse yli tästä. Ensin entinen kansanedustaja, nykyinen viestintätoimiston toimitusjohtaja syyttää maailman ongelmista tyhmän enemmistön toilailuja. Tai käänteisesti sitä, että maailmassa ei ole tarpeeksi monimutkaisia syy-seuraussuhteita ymmärtäviä älykköjä (rivien välistä luettuna siis sen kaltaisia ihmisiä, kuin hän itse).

Sitten entinen erikoistutkija, nyttemmin ideologisesti värittyneen ajatushautomon toiminnanjohtaja tähän vastaamaan, että tällainen diagnoosi on (aivan oikein), paitsi yhteiskuntatieteellisesti ja älyllisesti laiska, myös jollain tavalla epämiellyttävä noin humaanistikin ajatellen. Tähän päätelmään tulee väistämättä päätyä, toiminnanjohtaja jatkaa, jos valitsee tulokulmakseen viisaan yhteiskuntatieteilijän paradigmaattisen valinnan – taloustieteen –, jonka kautta edessä avautuvan maailman syheröiset riippuvuussuhteet ja hämäryydet vasta todella avautuvat.

I am angry I am ill and I’m as ugly as sin
My irritability keeps me alive and kicking
I know the meaning of life, it doesn’t help me a bit
I know beauty and I know a good thing when I see it

Taloustieteilijä siis lopulta paljastuukin havainnoijaksi, joka ottaa manttelin monimutkaisia syy-seuraussuhteita ymmärtävänä älykkönä. Tämä tapahtuu tarkastelemalla kaikenlaista inhimillistä toimintaa analyysin puhtauden takaavana ja täten lähtökohtaisesti samanarvoisena ”käyttäytymisenä”, mitä puolestaan ohjaa ihmisolentoon koodattu päättymätön hyödyn tavoittelu.

I know the highest and the best
I accord them all due respect
But the brightest jewel inside of me
Glows with pleasure at my own stupidity

Radikaalia vapautta! Yhteiskunta vapaiden olentojen muodostamana esteettömien transaktioiden summana. Hiiteen holismi! Ihmiset ovat kaikessa käyttäytymisensä lomaan juurtuvassa tyhmyydessään täysin samanarvoisia, samojen voimien vieteltävissä ja täydellisen valmiita ottamaan vastuun itsestään ja maailmastaan, kunhan tätä säihkyvän supernovan ilmestyksen takaavaa alkurähähdystä pidättelevät holhoavat rakenteet murskataan kovan taloustieteen jämäkällä moukarilla! Markkinoita vasten toimiva, radikaalin vapaa käyttäytyjä siintää kirkkaana tähtenä tämän teorian kaikki tasa-arvoisen tyhmiksi emansipoivassa ytimessä.

Tyhmyydeksi nimetty väliintuleva muuttuja ei siis luo perustaa älykkäälle ja yhteiskuntatieteellisesti kestävälle selitysmallille, opettaa taloustiede. Tämä on ymmärrettävä puolustusreaktio, sillä tällaisten häilyvien muuttujien mukaan ottaminen analyysiin luultavasti vaarantaisivat koko teoria-apparaatin. Tieteelliset demarkaatiokriteerit täyttävää analyysiä toisaalta tuskin entinen kansanedustaja kommentillaan alun perin tavoittelikaan. Mutta se on sivuseikka, kun on kyse erinomaisesta, lopullisesta oikeassa olemisen älykkökisasta.

I used to make phantoms I could later chase
Images of all that could be desired
Then I got tired of counting all of these blessings
And then I just got tired

Taloustieteilijän näkökulmasta, näin tulkitsen, on kuitenkin ensisijaisen tärkeää havainnoida, mitä tähän yhteiskuntatieteeseen par excellence varsinaisesti liittymättömätkin väitelauseet voisivat tarkoittaa oman paradigman ytimestä käsin tarkasteltuna. Tästä vinkkelistä tyhmyys paljastuukin siis ylipäätään täysin triviaaliksi määreeksi, vaikka sitten eettisesti tarkastellen onkin toki selvää, ettei aivan kaikki käyttäytyminen luonteeltaan ja seurauksiltaan samanarvoista olekaan. Kaikkea ei tule sietää ja hyväksyä. Mutta markkinoiden näkökulmasta, hyvät lukijat, kaikki mikä pyrkii hyötymään, on ja tulee olemaan.

This is a song from under the floorboards
This is a song from where the wall is cracked
My force of habit, I am an insect
I have to confess I’m proud as hell of that fact

 

Herrainkerhot

Toimittaja Elina Grundström osui männä viikolla suomalaisen herrainvallan kipupisteeseen. Grundströmin ruotima Keskiviikkokerho ei suinkaan ole ainoa valtaapitävien klubi, joka muistuttaa sosiaalisessa dynaamisuudessaan arkaaisten aikojen pöhöttyneitä salonkikäytäntöjä.

Grundströmin kolumnia seurannut verraten maltillinen lehdistökirjoittelu ei yllättänyt. Keskiviikkokerhon ongelmaksi nähtiin se, ettei kerhoon hyväksytä naisjäseniä. Eikö ongelma ole pikemminkin se, että kansanvaltaan ja osallistavaan demokratiaan perustuvassa fantastisessa poliittisessa järjestelmässämme ylipäätään katsotaan kaiholla tällaisten vanhakantaisten ja sisäsiittoisten hyvä veli -järjestelmien perään?

Johannes Koroma käytti Hesarissa (HS 1.5.) keskiviikkokerhon puolustuspuheen: ei tästä kannata keskustella, koska kerholla ei ole todellista valtaa. Koroman mielipide oli sanalla sanoen mielenkiintoinen. Kerhon penkkejä kuluttavat politiikan ja etujärjestöjen kerma; he kokoontuvat tänä kiireisenä ja hektisenä aikanamme vieläpä kohtalaisen tiuhaan puhumaan niitä näitä. Minkä ihmeen takia tämä herrajengi kokoontuu, jos instituutiolla ei ole vallankäytön kannalta mitään funktiota? Eikö se todellinen ongelma ole, toistetaan taas, että tällaisia spontaaniuden sekä toisaalta virallisen aseman yli nousevia instituutioita ylipäätään ylläpidetään 2000-luvulla? Pyhittäisivätkö sukupuolikiintiöt keskiviikkokerhon kaltaisten eliittikerhojen toiminnan? Vaikutusvaltaisten vaikuttajien vapaamuotoisille keskustelukerhoille voi toki olla perusteensa, joita keskittyminen niiden sukupuolijakaumaan ei tavoita.

Koroman käsitys vallasta oli valaiseva. Hänen tulkintansa mukaan valta sijaitsee puhtaasti virallisessa päätöksentekoprosessissa. Päätöksenteon premisseihin ja päätöksenteon agendalle nostettaviin kysymyksiin vaikuttavat kabinettikerhot eivät Koroman naiivin valtakäsityksen mukaan liity vallankäytön tai vaikutusvalapolitikoinnin piiriin. Eikö näillä puheilla moiset herrain kokoontumisajot voitaisi lopettaa tyystin? Herrat pääsisivät tuijottamasta toistensa kulahtaneita naamoja.

***

Eliitin, asiantuntijoiden ja vaikutusvaltaisten ihmisten puolivirallisia kerhoja toki järjestettäneen jatkossakin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kutsuu esimerkiksi kesäkuussa koolle turvallisuuspolitiikan harrastajat. Kultarannassa järjestettävässä seminaarissa fundeerataan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkymiä sekä oikein hyvässä tapauksessa istutetaan uusia linjauksen siemeniä. On mielenkiintoista katsoa, kuinka lavea asiantuntijajoukko kutsutuista muodostuu. Toinen mielenkiintoinen kysymys koskee tilaisuuden avoimuutta – verhojen takana toimiva keskustelukerho saattaisi vieraannuttaa kansaa eliitin käsissä muotoutuvista turvallisuuskysymyksistä; toisaalta mediavälitteinen julkinen seminaari saattaisi latistaa keskustelusta nousevia näköalapaikkoja.

RAJA HAJATUKSIA

Pohdintoja politiikasta, rajoista ja maailmasta

Grauzas!

Just another WordPress.com site

tamperekroketti

Krokkaamalla ympäri maan!

PAXsims

Conflict simulation, peacebuilding, and development

The Disorder Of Things

For the Relentless Criticism of All Existing Conditions Since 2010

Critical Geopolitics

Gerard Toal (Gearóid Ó Tuathail). Writing on the world political map

Justice in Conflict

On the challenges of pursuing justice

rogermacginty

peace, conflict and international relations

Progressive Geographies

Thinking about place and power - a site written and curated by Stuart Elden

osmoapunen

A fine WordPress.com site

Epämuodikkaita ajatuksia

Sota on valtioiden elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie nousuun tai tuhoon. Siksi siihen ei pidä kevytmielisesti mennä. Sun Tzu

Random thoughts

Sanottua: "Epäviralliseksi some-upseeriksi nousseen James Mashirin aina turpo-asioissa ajan tasalla tai vähän edelläkin oleva blogi tapahtumien käänteistä. Suomeksi, och på svenska."

1baltic1bullet's Blog

Mental Gulf of Finland

Itsen alistus

Työ, tuotanto ja valta tietokykykapitalismissa

Yanis Varoufakis

thoughts for the post-2008 world

Michael Roberts Blog

blogging from a marxist economist